Tutkijat
AIdemoc tuo yhteen monialaisesti asiantuntijoita, yhteisen päämäärän edistämiseksi, – demokratian vahvistamiseksi ja turvaamiseksi tekoälyistyvässä maailmassa. Tutustu tutkijoihimme tarkemmin:
Helsingin yliopisto
AIdemoc-hankkeessa Helsingin Yliopiston tutkimusaiheet ovat ”generatiivinen tekoäly ja hallusinaatiot”, ”kommunikaatio ja kognitio” ja ”läpinäkyvä ja osallistava synteettinen puhe” . Osa-alueista vastaavat Anna-Mari Wallenberg, joka toimii myös koko konsortion johtajana, kognitiotieteen professori Riikka Möttönen ja professori, Digitaalisten ihmistieteiden osaston johtaja Martti Vainio.
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Anna-Mari Wallenberg
Kognitiotiede
AI Act
algoritmisaatio
Tutkin mm. tekoälyteknologioiden yhteiskunnallisia seurauksia monitieteisestä näkökulmasta. Viime vuosina olen työskennellyt erityisesti tekoälyä koskevan sääntelyn ja tekoälyn etiikan parissa, sekä tutkinut mm. kognitiivisten tekijöiden merkitystä ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutuksessa.
Riikka Möttönen
Kognitio
kieli
aivot
Olen tutkinut pitkään kognitioon, puheeseen ja kieleen liittyviä aivomekanismeja käyttäen laajasti eri aivotutkimusmenetelmiä. Olen tutkinut esimerkiksi puheen havaitsemisen ja tuottamisen välisiä yhteyksiä ihmisaivoissa. Tutkimusryhmäni pyrkii myös selvittämään miksi kielten oppiminen on aikuisille haastavampaa kuin lapsille. AIdemoc-hankkeessa tutkimme puhekommunikaatiota ja erityisesti ihmisten kognitiivisia kykyjä arvioida informaation luotettavuutta puheen prosodisten piirteiden perusteella.
Martti Vainio
Fonetiikka
Digitaaliset ihmistieteet
Johdan fonetiikan ja puhesynteesin tutkimusryhmää, jossa tutkitaan mm. kieliteknologian ja puheteknologioiden välistä suhdetta, puhesynteesin foneettisia piirteitä ja äänisymbolismia. AIdemoc-hankkeessa tutkimme erityisesti läpinäkyvää, osallistavaa ja eettisesti kestävää synteettistä puhetta.
Soila Kuuluvainen
tekoälylukutaito
tekoälyosaaminen
psykometriikka
Tutkin AIdemoc-hankkeessa tekoälylukutaitoa ja -osaamista sekä näiden kahden mittaamista mahdollisimman luotettavasti. Tavoitteenamme on tuottaa suomenkieliset versiot jo käytössä olevista tekoälylukutaidon ja -osaamisen mittareista. Niitä voidaan sen jälkeen käyttää muissa tutkimusprojekteissa sen selvittämiseen, miten omat käsitykset tekoälyosaamisesta sekä mitattu osaaminen ovat yhteydessä asenteisiin tai käyttäytymiseen. Koulutukseltani olen psykologian tohtori, joten pääsen tässä projektissa hyödyntämään psykometristä osaamistani. Lisäksi teen aikuisten kielen oppimiseen liittyvää tutkimusta toisessa STN-konsortiossa (DALAI-FIN).
Tommi Buder-Gröndahl
kognitiotiede
kielentutkimus
tekoälyn tulkittavuus
Tutkimukseni yhdistää laajasti tekoälyn, kielitieteen sekä filosofian teemoja. Keskeinen aihealueeni on tekoälyn tulkittavuus: kuinka mallien sisäistä toimintaa voidaan selittää ihmiselle ymmärrettävällä tavalla? AIdemoc-hankkeessa keskityn lisäksi mallien hallusinoinnin tuottamiin haasteisiin.
Hanna Kukkonen
Kognitiotiede
ongelmanratkaisu
AI
tekoälylukutaito
Tutkimukseni näkökulmana on tekoälyn rooli ongelmanratkaisuprosessissa. Tutkin miten tekoäly vaikuttaa ongelmanratkaisuun asiantuntijatyössä. Olen myös mukana suomalaisen tekoälylukutaitomittarin kehittämisessä.
Sébastien Le Maguer
puhesynteesin arviointi
puhesynteesin havaintokyky
Olen tutkijatohtori Helsingin yliopistossa ja tutkin mikä on hyvää puhesynteesiä sanan laajassa merkityksessä: Miten synteesin laatua arvioidaan ja pitäisikö sen kuulostaa ihmiseltä? Vahvistaako vai heikentääkö se syrjimistä? Tutkin AIdemoc-hankkeessa miten adaptiivista puhesynteesiä voi käyttää hallusinaatiomallien välittämiseen.
Jami Pekkanen
kognitiotieteilijä
nörtti
skeptikko
Tutkin suurten kielimallien soveltuvuutta viranomaisten asiakaspalvelukäyttöön. Tutkimusalani on kognitiivinen mallintaminen, eli teen tietokoneohjelmia, jotka käsittelevät tietoa ihmisen kaltaisesti. Erityinen vahvuuteni on laaja-alainen menetelmäosaaminen.
Netta Lagus
Katseenseuranta
kognitiotiede
tekoälylukutaito
Keskityn AIdemoc-hankkeessa ihmisten tekoälylukutaidon tutkimiseen. Teen myös psykofysiologista tutkimusta kognitiotieteessä, ja olen toiminut aiemmin valtiolla tutkijana turvallisuusasioissa.
Théo Salmenkivi-Friberg
kielimallinnus
läpinäkyvyys
luotettavuus
hallusinaatio
Tutkin sitä, miten asiatieto säilyy, muuttuu tai katoaa kieltä tuottavissa ja muuntavissa koneissa. Aikaisempi kokemukseni on
termikonekäännöksessä ja kieli-teknologiassa. Hyödynnän aiemmasta kokemuksesta ennustettavia ja hallittavia menetelmiä sellaisen kielellisen tiedon
käsittelyyn, jonka oikeellisuudesta on mahdollista vakuuttua.
Iikka Hauhio
laskennallinen luovuus
konekäännös
kieliteknologia
Tutkin tekoälyn ominaisuuksia, kuten luovuutta, hallittavuutta ja moraalia. Olen tehnyt myös konekäännöstutkimusta keskittyen sanastoihin ja rajoitedekoodaukseen, joissa olen yhdistänyt sääntöpohjaista kieliteknologiaa ja kielimalleja.
Jussi Wright
Eleet
Episteeminen varmuus
Digital Humans
Kognitiotiede
Eleet vaikuttavat siihen, kuinka luotettavana ja tietoon perustuvana pidämme puhujan välittämää informaatiota. AIdemoc-hankkeessa tutkin episteemiseen varmuuteen liittyviä eleitä virtuaalihahmoilla. Kehitän selainpohjaista tutkimusalustaa, joka mahdollistaa virtuaalihahmojen eleiden tarkan parametrisen hallinnan kokeellisissa tutkimuksissa.
VTT
AIdemoc-hankkeessa VTT tutkii digitaalisen demokratian mahdollisia tulevaisuuksia, tekoälyn kiihdyttämää sosioteknistä muutosta sekä puitteita tekoälyn eettisesti kestävälle hyödyntämiselle osana vastuullista ja osallistavaa hallintoa. VTT:n hanketta johtaa dosentti, johtava tutkija Nina Wessberg.
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Euroopan johtavia tutkimuslaitoksia ja Pohjois-Euroopan suurin julkinen tieteen ja teknologian tutkimuksen keskus. VTT:n omistaa Suomen valtio, ja sen henkilöstömäärä on n. 2300. VTT toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa ja edistää yhteiskunnan kestävää kasvua kehittämällä niin systeemisiä kuin teknologisia ratkaisuja osana Suomen innovaatiojärjestelmää. Tieteen ja teknologian tehokkaan hyödyntämisen VTT varmistaa laajan kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen avulla. VTT on osallistunut yli 1000 eurooppalaiseen T&K-puiteohjelmaan kuuluvaan hankkeeseen eri teemaohjelmissa.
Nina Wessberg
Tulevaisuus-skenaariot
Sosiotekninen muutos
Energia ja ympäristö
Ympäristöriskien analyysi
Vastuullisuus
Olen erikoistunut sosioteknisen muutoksen tarkasteluun vihreän ja puhtaan energiasiirtymän, kiertotalouden ja digitalisaation alueilla. Tutkimuksen kohteita ovat tekoälyn ja digitalisaation tulevaisuuden demokratiayhteyden lisäksi mm. vetytalouden oikeudenmukaisuus, pienydinvoiman ja biopolttoaineiden hyväksyttävyys, kiertotalouden kehittämisen edellytykset kaupungeissa ja kestävän kehityksen avaintekijät teollisten tuotantoprosessien suorituskyvyn todentamisessa.
Jaana Leikas
Kognitiotiede
Yhteiskuntatieteet
Teknologian etiikka
Innovaatiot
Olen erikoistunut sosioteknisen muutoksen tarkasteluun keskeisten teknoeettisten kysymysten näkökulmasta. Tutkin mm. inhimillisiä arvoja, joiden tulisi ohjata tekoäly-yhteiskunnan suunnittelua ja innovointia, sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että tekoälyjärjestelmien kehitys ja hyödyntäminen on vastuullista.
Antero Karvonen
Organisaatiollinen tekoäly
Kognitiivinen turvallisuus
Tekoälyn etiikka
Olen Antero Karvonen, kognitiotieteen väitöskirjatutkija ja tutkija VTT:llä. Olen tutkinut erityisesti ihmisen ja älykkään teknologian vuorovaikutusta, tekoälyn ihmiskeskeisiä suunnittelumenetelmiä sekä tekoälyn etiikkaa. Minulla on kognitiotieteiden lisäksi digitaalisen viestinnän koulutustausta ja olen toiminut aiemmin pitkään viestintätehtävissä rauhanvälityksen alalla.
Anton Sigfrids
tekoälyn hallinta
Civic Tech
kansalaisosallisuus
Tutkin VTT:llä tekoälyn etiikkaa ja vastuullisuutta. Olen erikoistunut tekoälyn vastuulliseen julkiseen ohjaukseen ja minua kiinnostaa ihmisten ja yhteisöjen kuuleminen ja vaikutusvalta tekoälyä ja digitaalisia palveluita koskevassa päätöksenteossa. Tutkimushankkeisiin kuuluu mm. demokratiateknologioiden käyttöönotto ja kansalaisosallisuuden kehittäminen julkisten palveluiden suunnittelussa.
Jyväskylän yliopisto
AIdemoc-hankkeessa Jyväskylän aihe on misinformaation hyödyntäminen kommunikaatiokaappauksissa. Hanketta johtaa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnän johtamisen professori ja varadekaani Vilma Luoma-aho.
Jyväskylän yliopisto on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto. Jyväskylän yliopisto on monitieteinen tiedeyliopisto, jossa opiskelijoita on noin 14 600 ja henkilökuntaa noin 2 800. Jyväskylän yliopiston kuudessa tiedekunnassa voi opiskella yli sataa eri oppiainetta.
Vilma Luoma-aho
strateginen viestintä
misinformaatio
informaatiopuolustus
Johdan AIdemoc -hankkeessa tekoälyn ja misinformaation uhkakuviin keskittyvää JYU:n ryhmää. Toimin JSBE:n koulutuksesta vastaavana dekaanina, Maanpuolustuskorkeakoulun neuvottelukunnassa sekä MATINE:n yhteiskuntatieteet -jaoston puheenjohtajana. Strategisen viestinnän tutkimuksiani on julkaistu alan johtavissa julkaisuissa.
Miriam Hautala
strateginen viestintä
informaatiopuolustus
informaatiovaikuttaminen
Tutkin AIdemoc-hankkeessa digitaalisen viestinnän haavoittuvuuksia, erityisesti tekoälyn tuottamia uhkakuvia. Väitöskirjassani tutkin strategista viestintää informaatiovaikuttamisen kontekstissa. Ennen tutkijanuraa työskentelin markkinointi- ja viestintäasiantuntijana.
Niilo Noponen
strateginen viestintä
misinformaatio
algoritmijohtaminen
Tutkin AIdemoc-hankkeessa teknologian ja strategisen viestinnän välistä suhdetta, kuten viestinnän aseistamista ja yksilöiden haavoittuvuutta misinformaatiolle. Olen juuri väitellyt johtamisalgoritmien vaikutuksista organisaatioihin. Aiemmin toimin mm. projektitutkijana ja pienyrittäjänä.
Sherpa
AIdemoc-hankkeessa Sherpa vastaa viestinnästä ja vuorovaikutuksesta.
Sherpa on helsinkiläinen luova toimisto, joka on tunnettu mm. osaamisestaan generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä markkinointiviestinnässä. Pioneerityö uusien AI-ohjelmien hyödyntäjänä näkyy jo monien Sherpan asiakkaiden arjessa tehokkuutena, järkevämpänä ajankäyttönä ja parempina tuloksina. Osallistavat, AI-boostatut metodit haastavat perinteiset toimintamallit.
Pauli Waroma
Luovuus
viestintä
generatiivinen tekoäly
Olen hankkeen vuorovaikutusjohtaja ja Sherpan toimitusjohtaja.
Terhi Walamies
Viestintä
vuorovaikuttaminen
Toimin AIdemoc-hankkeessa viestintä- ja vuorovaikutuskoordinaattorina.
