Tekoälyn vaikutus demokratiaan: Haaste tutkijalle

OECD:n, World Economic Forumin ja monen muun kansainvälisen organisaation mukaan generatiivinen tekoäly on yksi merkittävimmistä yhteiskuntiin vaikuttavista tekijöistä 2020-luvulla. Tekoälyteollisuuden avulla ei vain tuoteta uusia ohjelmistoja kuluttajille. Se myös muovaa työmarkkinoita, taloutta ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Algoritmien avulla voidaan myös vaikuttaa poliittisen järjestelmän toimintaan, yhteiskunnalliseen vakauteen ja demokratiakehitykseen.

Tutkijoilta toivotaan juuri nyt kipeästi perusteellista analyysiä generatiivisen tekoälyn vaikutuksista. Päätöksenteon ja ennakoinnin tueksi kaivataan vastauksia muun muassa siihen, miten algoritmit muokkaavat osallisuutta, yhteistyöhalukkuutta tai muita demokratiaa ylläpitäviä mekanismeja. 

Tutkijan näkökulmasta kehittyvän teknologian demokratiavaikutuksia on kuitenkin haastavaa tutkia. Tällaiset vaikutukset ovat monimutkaisia, ja niihin vaikuttaa useampi eri tekijä. Ei riitä, että selvitetään, kuinka esimerkiksi demokraattiset instituutiot, tai niitä ylläpitävät mekanismit ja käytännöt muuttuvat. Lisäksi tulee myös yksilöidä, mikä osuus muutoksista johtuu nimenomaan generatiivisesta tekoälystä.

Haastetta lisää se, ettei tutkijoilla ei ole vielä käytössään luotettavia menetelmiä tai mittareita generatiivisen tekoälyn vaikutusten mittaamiseksi. Menetelmiä on puolestaan vaikea kehittää, kun generatiivisen tekoälyn tosiasiallisista vaikutuksista on hyvin vähän tietoa. 

Kuten Carnegien yliopiston tutkijat hiljattain totesivat, tutkimuskirjallisuudessa keskustellaan tällä hetkellä lähinnä projisoiduista generatiivisen tekoälyn vaikutuksista, ei havaituista (Lai ym, 2025). Projisoidut vaikutukset, kuten arvaukset mahdollisista haittavaikutuksista, voivat tarjota arvokkaita näkökulmia. Kääntöpuoli on, että ne ovat merkittävä epävarmuuden lähde. 

AIdemoc- hankkeessa etsimme keinoja demokratiavaikutusten tutkimiseksi. Hankkeessamme yhdistämme eri tutkimusalojen laskennallisia, empiirisiä ja ennakointimenetelmiä. Tarkastelemme tekoälyn demokratiavaikutuksia lyhyellä (vuosi 2030) ja pidemmällä (vuosi 2050) aikavälillä. Selvitämme lisäksi myös tekoälyn demokratiavaikutuksia tahallisen (esimerkiksi kommunikaatiokaappaukset) ja tahattoman (esimerkiksi kielimallit ja hallusinaatiot) informaatioympäristön saastuttamisen näkökulmasta, ja etsimme keinoja saastumisen ennaltaehkäisylle. Lisäksi tutkimme, miten digitaalista demokratiaa voidaan vahvistaa, ja miten generatiivisen tekoälyn avulla (muun muassa kielimallit ja puhesynteesi) voidaan tukea erityisesti ikääntyvien ja vieraskielisten kansalaisten osallisuutta.

AIdemoc on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston DEMOC- ohjelmaa, joka toteutetaan vuosina 2024–2030. Hankkeen konsortion jäseniä ovat Helsingin yliopisto, VTT ja Jyväskylän yliopisto. Hankkeen vuorovaikutuksesta vastaa Sherpa. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa valtion virastot, ministeriöt, koulutus-, media- ja viestintäorganisaatiot sekä kansalaisjärjestöt.

Anna-Mari Wallenberg
Konsortionjohtaja, AIdemoc
Helsingin yliopisto