Konsortion jäsenet ja roolit
Helsingin yliopisto
AIdemoc-hankkeessa Helsingin Yliopiston tutkimusaiheet ovat ”generatiivinen tekoäly ja hallusinaatiot”, ”kommunikaatio ja kognitio” ja ”läpinäkyvä ja osallistava synteettinen puhe” . Osa-alueista vastaavat Anna-Mari Wallenberg, joka toimii myös koko konsortion johtajana, kognitiotieteen professori Riikka Möttönen ja professori, Digitaalisten ihmistieteiden osaston johtaja Martti Vainio.
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Anna-Mari Wallenberg, yliopistonlehtori, kognitiotieteen dosentti
Tutkin mm. tekoälyteknologioiden yhteiskunnallisia seurauksia monitieteisestä näkökulmasta. Viime vuosina olen työskennellyt erityisesti tekoälyä koskevan sääntelyn ja tekoälyn etiikan parissa, sekä tutkinut mm. kognitiivisten tekijöiden merkitystä ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutuksessa.
Asiasanat: Kognitiotiede, AI Act, algoritmisaatio
Riikka Möttönen, kognitiotieteen professori
Olen tutkinut pitkään kognitioon, puheeseen ja kieleen liittyviä aivomekanismeja käyttäen laajasti eri aivotutkimusmenetelmiä. Olen tutkinut esimerkiksi puheen havaitsemisen ja tuottamisen välisiä yhteyksiä ihmisaivoissa. Tutkimusryhmäni pyrkii myös selvittämään miksi kielten oppiminen on aikuisille haastavampaa kuin lapsille. AIdemoc-hankkeessa tutkimme puhekommunikaatiota ja erityisesti ihmisten kognitiivisia kykyjä arvioida informaation luotettavuutta puheen prosodisten piirteiden perusteella.
Asiasanat: Kognitio, kieli ja aivot
Martti Vainio,
fonetiikan professori, Digitaalisten ihmistieteiden osasto
Johdan fonetiikan ja puhesynteesin tutkimusryhmää, jossa tutkitaan mm. kieliteknologian ja puheteknologioiden välistä suhdetta, puhesynteesin foneettisia piirteitä ja äänisymbolismia. AIdemoc-hankkeessa tutkimme erityisesti läpinäkyvää, osallistavaa ja eettisesti kestävää synteettistä puhetta.
Tommi Buder-Gröndahl, kognitiotieteen tutkijatohtori, Tkt, FT
Tutkimukseni yhdistää laajasti tekoälyn, kielitieteen sekä filosofian teemoja. AIdemoc-hankkeessa keskityn etenkin mallien hallusinoinnin tuottamiin haasteisiin.
Asiasanat: kognitiotiede, kielentutkimus, tekoälyn tulkittavuus
Iikka Hauhio,
väitöskirjatutkija, Tietojenkäsittelytieteen laitos
Tutkin tekoälyn ominaisuuksia, kuten luovuutta, hallittavuutta ja moraalia. Olen tehnyt myös konekäännöstutkimusta keskittyen sanastoihin ja rajoitedekoodaukseen, joissa olen yhdistänyt sääntöpohjaista kieliteknologiaa ja kielimalleja.
Asiasanat: laskennallinen luovuus, konekäännös, kieliteknologia
Soila Kuuluvainen, tutkijatohtori, Digitaalisten ihmistieteiden osasto
Tutkin AIdemoc-hankkeessa kielen melodian, eli prosodian, vaikutusta siihen, miten luotettavana ihmiset pitävät synteettistä eli tietokoneavusteisesti tekstistä luotua puhetta. Aiemmin olen tutkinut prosodian merkitystä aikuisten kielen oppimisen mekanismeissa.
Asiasanat: puhesynteesi, prosodia, luotettavuusarviot
Hanna Kukkonen,
Kognitiotieteen väitöskirjatutkija
Tutkimukseni näkökulmana on tekoälyn rooli ongelmanratkaisuprosessissa. Tutkin miten tekoäly vaikuttaa ongelmanratkaisuun asiantuntijatyössä. Olen myös mukana suomalaisen tekoälyn lukutaitomittarin kehittämisessä.
Asiasanat: Kognitiotiede, ongelmanratkaisu, AI, tekoälylukutaito
Netta Lagus,
Kognitiotiede, Digitaalisten ihmistieteiden osasto
Keskityn AIdemoc-hankkeessa ihmisten tekoälylukutaidon tutkimiseen. Teen myös psykofysiologista tutkimusta kognitiotieteessä, ja olen toiminut aiemmin valtiolla tutkijana turvallisuusasioissa.
Asiasanat: Katseenseuranta, kognitiotiede, tekoälylukutaito
Sébastien Le Maguer, tutkijatohtori, Digitaalisten ihmistieteiden osasto
Olen tutkijatohtori Helsingin yliopistossa ja tutkin mikä on hyvää puhesynteesiä sanan laajassa merkityksessä: Miten synteesin laatua arvioidaan ja pitäisikö sen kuulostaa ihmiseltä? Vahvistaako vai heikentääkö se syrjimistä? Tutkin AIdemoc-hankkeessa miten adaptiivista puhesynteesiä voi käyttää hallusinaatiomallien välittämiseen.
Asiasanat: puhesynteesin arviointi, puhesynteesin havaintokyky
Jami Pekkanen
yliopistonlehtori, Digitaalisten ihmistieteiden osasto
Tutkin suurten kielimallien soveltuvuutta viranomaisten asiakaspalvelukäyttöön. Tutkimusalani on kognitiivinen mallintaminen, eli teen tietokoneohjelmia, jotka käsittelevät tietoa ihmisen kaltaisesti. Erityinen vahvuuteni on laaja-alainen menetelmäosaaminen.
Asiasanat: kognitiotieteilijä, nörtti, skeptikko
Théo Salmenkivi-Friberg, väitöskirjatutkija, Digitaalisten
ihmistieteiden osasto
Tutkin sitä, miten asiatieto säilyy, muuttuu tai katoaa kieltä tuottavissa ja muuntavissa koneissa. Aikaisempi kokemukseni on
termikonekäännöksessä ja kieli-teknologiassa. Hyödynnän aiemmasta kokemuksesta ennustettavia ja hallittavia menetelmiä sellaisen kielellisen tiedon
käsittelyyn, jonka oikeellisuudesta on mahdollista vakuuttua.
Asiasanat: kielimallinnus, läpinäkyvyys, luotettavuus, hallusinaatio
Jussi Wright, Kognitiotiede, Digitaalisten ihmistieteiden osasto
Eleet vaikuttavat siihen, kuinka luotettavana ja tietoon perustuvana pidämme puhujan välittämää informaatiota. AIdemoc-hankkeessa tutkin episteemiseen varmuuteen liittyviä eleitä virtuaalihahmoilla. Kehitän selainpohjaista tutkimusalustaa, joka mahdollistaa virtuaalihahmojen eleiden tarkan parametrisen hallinnan kokeellisissa tutkimuksissa.
Asiasanat: Eleet, Episteeminen varmuus, Digital Humans, Kognitiotiede
Jyväskylän yliopisto
AIdemoc-hankkeessa Jyväskylän aihe on misinformaation hyödyntäminen kommunikaatiokaappauksissa. Hanketta johtaa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnän johtamisen professori ja varadekaani Vilma Luoma-aho.
Jyväskylän yliopisto on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto. Jyväskylän yliopisto on monitieteinen tiedeyliopisto, jossa opiskelijoita on noin 14 600 ja henkilökuntaa noin 2 800. Jyväskylän yliopiston kuudessa tiedekunnassa voi opiskella yli sataa eri oppiainetta.
Vilma Luoma-aho, professori, FT
Johdan AIdemoc -hankkeessa tekoälyn ja misinformaation uhkakuviin keskittyvää JYU:n ryhmää. Toimin JSBE:n koulutuksesta vastaavana dekaanina, Maanpuolustuskorkeakoulun neuvottelukunnassa sekä MATINE:n yhteiskuntatieteet -jaoston puheenjohtajana. Strategisen viestinnän tutkimuksiani on julkaistu alan johtavissa julkaisuissa.
Asiasanat: strateginen viestintä, misinformaatio, informaatiopuolustus
Miriam Hautala, KTM
Tutkin AIdemoc-hankkeessa digitaalisen viestinnän haavoittuvuuksia, erityisesti tekoälyn tuottamia uhkakuvia. Väitöskirjassani tutkin strategista viestintää informaatiovaikuttamisen kontekstissa. Ennen tutkijanuraa työskentelin markkinointi- ja viestintäasiantuntijana.
Asiasanat: strateginen viestintä, informaatiopuolustus, informaatiovaikuttaminen
Jukka Niittymaa, viestintäjohtamisen väitöskirjatutkija (JSBE)
Tulevassa väitöskirjassani tutkin generatiivisen tekoälyn vaikutuksia viestintään. Työssäni AI-asiantuntijana minulla on uutta pelkäämätön, utelias ja vahvasti soveltava näkökulma eri tekoälysovelluksiin.
Asiasanat: tekoäly, viestintä, nörtti
Niilo Noponen, KTT
Tutkin AIdemoc-hankkeessa teknologian ja strategisen viestinnän välistä suhdetta, kuten viestinnän aseistamista ja yksilöiden haavoittuvuutta misinformaatiolle. Olen juuri väitellyt johtamisalgoritmien vaikutuksista organisaatioihin. Aiemmin toimin mm. projektitutkijana ja pienyrittäjänä.
Asiasanat: strateginen viestintä, misinformaatio, algoritmijohtaminen
VTT
AIdemoc-hankkeessa VTT tutkii digitaalisen demokratian mahdollisia tulevaisuuksia, tekoälyn kiihdyttämää sosioteknistä muutosta sekä puitteita tekoälyn eettisesti kestävälle hyödyntämiselle osana vastuullista ja osallistavaa hallintoa. VTT:n hanketta johtaa dosentti, johtava tutkija Nina Wessberg.
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Euroopan johtavia tutkimuslaitoksia ja Pohjois-Euroopan suurin julkinen tieteen ja teknologian tutkimuksen keskus. VTT:n omistaa Suomen valtio, ja sen henkilöstömäärä on n. 2300. VTT toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa ja edistää yhteiskunnan kestävää kasvua kehittämällä niin systeemisiä kuin teknologisia ratkaisuja osana Suomen innovaatiojärjestelmää. Tieteen ja teknologian tehokkaan hyödyntämisen VTT varmistaa laajan kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen avulla. VTT on osallistunut yli 1000 eurooppalaiseen T&K-puiteohjelmaan kuuluvaan hankkeeseen eri teemaohjelmissa.
Nina Wessberg, ympäristöpolitiikan dosentti, johtava tutkija VTT
Olen erikoistunut sosioteknisen muutoksen tarkasteluun vihreän ja puhtaan energiasiirtymän, kiertotalouden ja digitalisaation alueilla. Tutkimuksen kohteita ovat tekoälyn ja digitalisaation tulevaisuuden demokratiayhteyden lisäksi mm. vetytalouden oikeudenmukaisuus, pienydinvoiman ja biopolttoaineiden hyväksyttävyys, kiertotalouden kehittämisen edellytykset kaupungeissa ja kestävän kehityksen avaintekijät teollisten tuotantoprosessien suorituskyvyn todentamisessa.
Asiasanat: hyväksyttävyys, vastuullisuus, teknologia.
Jaana Leikas, kognitiotieteen dosentti, johtava tutkija VTT
Olen erikoistunut sosioteknisen muutoksen tarkasteluun keskeisten teknoeettisten kysymysten näkökulmasta. Tutkin mm. inhimillisiä arvoja, joiden tulisi ohjata tekoäly-yhteiskunnan suunnittelua ja innovointia, sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että tekoälyjärjestelmien kehitys ja hyödyntäminen on vastuullista.
Asiasanat: teknologian etiikka, vastuullisuus, innovaatio
Antero Karvonen, kognitiotieteen väitöskirjatutkija, tutkija VTT
Olen Antero Karvonen, kognitiotieteen väitöskirjatutkija ja tutkija VTT:llä. Olen tutkinut erityisesti ihmisen ja älykkään teknologian vuorovaikutusta, tekoälyn ihmiskeskeisiä suunnittelumenetelmiä sekä tekoälyn etiikkaa. Minulla on kognitiotieteiden lisäksi digitaalisen viestinnän koulutustausta ja olen toiminut aiemmin pitkään viestintätehtävissä rauhanvälityksen alalla.
Anton Sigfrids, VTM, hallintotieteiden väitöskirjatutkija, tutkija VTT
Tutkin VTT:llä tekoälyn etiikkaa ja vastuullisuutta. Olen erikoistunut tekoälyn vastuulliseen julkiseen ohjaukseen ja minua kiinnostaa ihmisten ja yhteisöjen kuuleminen ja vaikutusvalta tekoälyä ja digitaalisia palveluita koskevassa päätöksenteossa. Tutkimushankkeisiin kuuluu mm. demokratiateknologioiden käyttöönotto ja kansalaisosallisuuden kehittäminen julkisten palveluiden suunnittelussa.
Asiasanat: tekoälyn hallinta, Civic Tech, kansalaisosallisuus
Sherpa
AIdemoc-hankkeessa Sherpa vastaa viestinnästä ja vuorovaikutuksesta.
Sherpa on helsinkiläinen luova toimisto, joka on tunnettu mm. osaamisestaan generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä markkinointiviestinnässä. Pioneerityö uusien AI-ohjelmien hyödyntäjänä näkyy jo monien Sherpan asiakkaiden arjessa tehokkuutena, järkevämpänä ajankäyttönä ja parempina tuloksina. Osallistavat, AI-boostatut metodit haastavat perinteiset toimintamallit.
Pauli Waroma
Olen hankkeen vuorovaikutusjohtaja ja Sherpan toimitusjohtaja.
Terhi Walamies
Toimin AIdemoc-hankkeessa viestintä- ja vuorovaikutuskoordinaattorina.
Asiasanat: vastuullisuus, tekoäly, vuorovaikutus
