Kun viestistäsi tehdään ase sinua vastaan
Julkiset kohut tuntuvat olevan aina vain yleisempiä. Mutta helmikuussa 2025 kohutornadon keskeltä löysi itsensä ehkä epätodennäköisin organisaatio: Marttaliitto. Mitä oli oikein tapahtunut?
Martat olivat viestineet kampanjastaan, jossa järjestö luopuisi liharuuan tarjoamisesta omissa tilaisuuksissaan, tavoitteenaan edistää terveellisempiä ruokailutottumuksia. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta monet kuitenkin kokivat Marttojen tavan viestiä asiasta hämmentävänä ja epäselvänä. Epäselväksi jäi esimerkiksi se, tuleeko eri alueilla toimivien jäsenliittojen myös osallistua kampanjaan.
Tämä antoi sekä liiton omien jäsenien, että poliittisten toimijoiden tehdä omat tulkintansa tilanteesta. Maaseudulla toimivien marttojen mielestä kyseessä oli Helsingistä käsin operoivan keskusliiton ymmärtämätön yritys painostaa ihmisiä heidän sanelemaansa muottiin, kun taas poliittiset toimijat maalasivat kampanjan ”vihervasemmistolaisena kasvisruokahörhöilynä”.
Hyvä tarkoitus, epäselvä viesti
Tilanteen voi nähdä viestinnän aseellistamisena: marttojen epäselkeäksi ja jopa ylimieliseksi koettu tapa viestiä antoi muille toimijoille mahdollisuuden kaapata heidän viestinsä, ja kuvainnollisesti aseellistaa sen kohti Marttaliittoa itseänsä. Toisin sanoen, tilanne antoi muille toimijoille edistää asiaansa Marttaliiton kustannuksella.
Marttojen tapaus on vain yksi esimerkki viestinnän aseellistamisesta, eli viestinnän hyödyntämistä tavalla, joka aiheuttaa vahinkoa kohteelleen.
Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Trump on onnistunut luomaan ”fake news” -termistä tehokkaan aseen, jolla hän voi lyödä alas vastustajiensa sanomisia.
Olen uppoutunut aseellistamisen käsitteeseen omassa tutkimuksessamme. Osana AIdemoc-hanketta toteutettava tutkimuksemme perustuu kirjallisuuskatsaukseemme, jossa kartoitimme viestinnän aseellistamista käsitelleet vertaisarvioidut tutkimukset: 501 kappaletta.
Tätä mittavaa aineistoa olemme jakaneet osatutkimuksiin. Näistä yksi ammatinharjoittajille kohdennettu, aihetta käytännön esimerkkien avulla avaava artikkeli on juuri julkaistu vertaisarvioidussa aikakauskirjassa Procomma Academic.
Miksi julkinen keskustelu muistuttaa yhä enemmän sotatannerta?
Voi olla hankalaa uskoa, että historiaan pureutuva käsitteellinen analyysi voisi olla lähelläkään kiinnostavaa – saati hyödyllistä. Väitän kuitenkin, että viestinnän aseellistamisen käsitteen tarina kertoo, miksi julkinen keskustelu saattaa muistuttaa enemmän ja enemmän sotatannerta.
Paljastamatta koko juonta avaruuden aseellistamisen ja Marttojen ”kasvisruokahörhöilyn” välillä, yksi syy ilmiölle on, että viime vuosikymmeninä julkinen keskustelu on ladattu sotaisammilla termeillä, joita on käytetty aiempaa kärkkäämmillä, jopa vahingonhaluisilla tavoilla. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa esimerkiksi poliittiset toimijat ovat ajautuneet yhä syvemmälle omiin poteroihinsa, joista he nakkelevat ”viestinnällisiä kranaatteja” toistensa niskaan.
Aikana, jossa kielimallit ovat tulleet osaksi toimituksia ja viestintäosastoja, Marttojen tapaus muistuttaa myös miten tärkeää on viestiä tavalla, joka on selkeää ja johdonmukaista – eikä jätä mahdollisuuksia viestin kaappaamiseen ja aseellistamiseen.
