Konsortion jäsenet ja roolit
Helsingin yliopisto
AIDEMOC-hankkeessa Helsingin Yliopiston tutkimusaiheet ovat ”generatiivinen tekoäly ja hallusinaatiot”, ”kommunikaatio ja kognitio” ja ”läpinäkyvä ja osallistava synteettinen puhe” . Osa-alueista vastaavat Anna-Mari Wallenberg, joka toimii myös koko konsortion johtajana, kognitiotieteen professori Riikka Möttönen ja professori, Digitaalisten ihmistieteiden osaston johtaja Martti Vainio.
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Anna-Mari Wallenberg, yliopistonlehtori, kognitiotieteen dosentti
Tutkin mm. tekoälyteknologioiden yhteiskunnallisia seurauksia monitieteisestä näkökulmasta. Viime vuosina olen työskennellyt erityisesti tekoälyä koskevan sääntelyn ja tekoälyn etiikan parissa, sekä tutkinut mm. kognitiivisten tekijöiden merkitystä ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutuksessa.
Asiasanat: Kognitiotiede, AI Act, algoritmisaatio
Riikka Möttönen, kognitiotieteen professori
Olen tutkinut pitkään kognitioon, puheeseen ja kieleen liittyviä aivomekanismeja käyttäen laajasti eri aivotutkimusmenetelmiä. Olen tutkinut esimerkiksi puheen havaitsemisen ja tuottamisen välisiä yhteyksiä ihmisaivoissa. Tutkimusryhmäni pyrkii myös selvittämään miksi kielten oppiminen on aikuisille haastavampaa kuin lapsille. AIDEMOC-hankkeessa tutkimme puhekommunikaatiota ja erityisesti ihmisten kognitiivisia kykyjä arvioida informaation luotettavuutta puheen prosodisten piirteiden perusteella.
Asiasanat: Kognitio, kieli ja aivot
Martti Vainio, professori, Digitaalisten ihmistieteiden osaston johtaja
Tommi Buder-Gröndal, kogniotieteen tutkijatohtori, Tkt, FT
Tutkimukseni yhdistää laajasti tekoälyn, kielitieteen sekä filosofian teemoja. AIDEMOC-hankkeessa keskityn etenkin mallien hallusinoinnin tuottamiin haasteisiin.
Asiasanat: tutkijatohtori, kognitiotiede, Helsingin yliopisto
Soila Kuuluvainen, tutkijatohtori, Digitaalisten ihmistieteiden osasto
Tutkin AIDEMOC-hankkeessa kielen melodian, eli prosodian, vaikutusta siihen, miten luotettavana ihmiset pitävät synteettistä eli tietokoneavusteisesti tekstistä luotua puhetta. Aiemmin olen tutkinut prosodian merkitystä aikuisten kielen oppimisen mekanismeissa.
Asiasanat: puhesynteesi, prosodia, luotettavuusarviot
Sébastien Le Maguer, tutkijatohtori, Digitaalisten ihmistieteiden osasto
Olen tutkijatohtori Helsingin yliopistossa ja tutkin mikä on hyvää puhesynteesiä sanan laajassa merkityksessä: Miten synteesin laatua arvioidaan ja pitäisikö sen kuulostaa ihmiseltä? Vahvistaako vai heikentääkö se syrjimistä? Tutkin AIdemoc-hankkeessa miten adaptiivista puhesynteesiä voi käyttää hallusinaatiomallien välittämiseen.
Asiasanat: puhesynteesin arviointi, puhesynteesin havaintokyky
Jami Pekkanen
yliopistonlehtori, Digitaalisten ihmistieteiden osasto
Tutkin suurten kielimallien soveltuvuutta viranomaisten asiakaspalvelukäyttöön. Tutkimusalani on kognitiivinen mallintaminen, eli teen tietokoneohjelmia, jotka käsittelevät tietoa ihmisen kaltaisesti. Erityinen vahvuuteni on laaja-alainen menetelmäosaaminen.
Asiasanat: kognitiotieteilijä, nörtti, skeptikko
Jyväskylän yliopisto
AIDEMOC-hankkeessa Jyväskylän aihe on misinformaation hyödyntäminen kommunikaatiokaappauksissa. Hanketta johtaa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnän johtamisen professori ja varadekaani Vilma Luoma-aho.
Jyväskylän yliopisto on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto. Jyväskylän yliopisto on monitieteinen tiedeyliopisto, jossa opiskelijoita on noin 14 600 ja henkilökuntaa noin 2 800. Jyväskylän yliopiston kuudessa tiedekunnassa voi opiskella yli sataa eri oppiainetta.
Vilma Luoma-aho, professori, FT
Johdan AIdemoc -hankkeessa Luoma-aho tekoälyn ja misinformaation uhkakuviin keskittyvää JYU:n ryhmää. Toimin JSBE:n koulutuksesta vastaavana varadekaanina, Maanpuolustuskorkeakoulun neuvottelukunnassa sekä MATINE:n yhteiskuntatieteet -jaoston puheenjohtajana. Strategisen viestinnän tutkimuksiani on julkaistu alan johtavissa julkaisuissa.
Asiasanat: strateginen viestintä, misinformaatio, informaatiopuolustus
Miriam Hautala, KTM
Tutkin AIdemoc-hankkeessa digitaalisen viestinnän haavoittuvuuksia, erityisesti tekoälyn tuottamia uhkakuvia. Väitöskirjassani tutkin strategista viestintää informaatiovaikuttamisen kontekstissa. Ennen tutkijanuraa työskentelin markkinointi- ja viestintäasiantuntijana.
Asiasanat: strateginen viestintä, informaatiopuolustus, informaatiovaikuttaminen
Niilo Noponen, KTT
Tutkin AIdemoc-hankkeessa teknologian ja strategisen viestinnän välistä suhdetta, kuten viestinnän aseistamista ja yksilöiden haavoittuvuutta misinformaatiolle. Olen juuri väitellyt johtamisalgoritmien vaikutuksista organisaatioihin. Aiemmin toimin mm. projektitutkijana ja pienyrittäjänä.
Asiasanat: strateginen viestintä, misinformaatio, algoritmijohtaminen
VTT
AIDEMOC-hankkeessa VTT tutkii digitaalisen demokratian mahdollisia tulevaisuuksia, tekoälyn kiihdyttämää sosioteknistä muutosta sekä puitteita tekoälyn eettisesti kestävälle hyödyntämiselle osana vastuullista ja osallistavaa hallintoa. VTT:n hanketta johtaa dosentti, johtava tutkija Nina Wessberg.
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Euroopan johtavia tutkimuslaitoksia ja Pohjois-Euroopan suurin julkinen tieteen ja teknologian tutkimuksen keskus. VTT:n omistaa Suomen valtio, ja sen henkilöstömäärä on n. 2300. VTT toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa ja edistää yhteiskunnan kestävää kasvua kehittämällä niin systeemisiä kuin teknologisia ratkaisuja osana Suomen innovaatiojärjestelmää. Tieteen ja teknologian tehokkaan hyödyntämisen VTT varmistaa laajan kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen avulla. VTT on osallistunut yli 1000 eurooppalaiseen T&K-puiteohjelmaan kuuluvaan hankkeeseen eri teemaohjelmissa.
Nina Wessberg, ympäristöpolitiikan dosentti, johtava tutkija VTT
Olen erikoistunut sosioteknisen muutoksen tarkasteluun vihreän ja puhtaan energiasiirtymän, kiertotalouden ja digitalisaation alueilla. Tutkimuksen kohteita ovat tekoälyn ja digitalisaation tulevaisuuden demokratiayhteyden lisäksi mm. vetytalouden oikeudenmukaisuus, pienydinvoiman ja biopolttoaineiden hyväksyttävyys, kiertotalouden kehittämisen edellytykset kaupungeissa ja kestävän kehityksen avaintekijät teollisten tuotantoprosessien suorituskyvyn todentamisessa.
Asiasanat: hyväksyttävyys, vastuullisuus, teknologia.
Jaana Leikas, kognitiotieteen dosentti, johtava tutkija VTT
Olen erikoistunut sosioteknisen muutoksen tarkasteluun keskeisten teknoeettisten kysymysten näkökulmasta. Tutkin mm. inhimillisiä arvoja, joiden tulisi ohjata tekoäly-yhteiskunnan suunnittelua ja innovointia, sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että tekoälyjärjestelmien kehitys ja hyödyntäminen on vastuullista.
Asiasanat: teknologian etiikka, vastuullisuus, innovaatio
Antero Karvonen, kognitiotieteen väitöskirjatutkija, tutkija VTT
Olen Antero Karvonen, kognitiotieteen väitöskirjatutkija ja tutkija VTT:llä. Olen tutkinut erityisesti ihmisen ja älykkään teknologian vuorovaikutusta, tekoälyn ihmiskeskeisiä suunnittelumenetelmiä sekä tekoälyn etiikkaa. Minulla on kognitiotieteiden lisäksi digitaalisen viestinnän koulutustausta ja olen toiminut aiemmin pitkään viestintätehtävissä rauhanvälityksen alalla.
Anton Sigfrids, VTM, tutkija VTT
Tutkin VTT:llä tekoälyn etiikkaa ja vastuullisuutta. Olen erikoistunut tekoälyn vastuulliseen julkiseen ohjaukseen ja minua kiinnostaa ihmisten ja yhteisöjen kuuleminen ja vaikutusvalta tekoälyä ja digitaalisia palveluita koskevassa päätöksenteossa. Tutkimushankkeisiin kuuluu mm. demokratiateknologioiden käyttöönotto ja kansalaisosallisuuden kehittäminen julkisten palveluiden suunnittelussa.
Asiasanat: tekoälyn hallinta, Civic Tech, kansalaisosallisuus
Sherpa
AIDEMOC-hankkeessa Sherpa vastaa viestinnästä ja vuorovaikutuksesta.
Sherpa on helsinkiläinen luova toimisto, joka on tunnettu mm. osaamisestaan generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä markkinointiviestinnässä. Pioneerityö uusien AI-ohjelmien hyödyntäjänä näkyy jo monien Sherpan asiakkaiden arjessa tehokkuutena, järkevämpänä ajankäyttönä ja parempina tuloksina. Osallistavat, AI-boostatut metodit haastavat perinteiset toimintamallit.
Jukka Niittymaa
Toimin vuorovaikutusvastaavana ja työpakettien välillä AI-soveltamisen asiantuntijana. Tulevassa väitöskirjassani tutkin AI:n vaikutusta viestintään. Soveltajana keskityn työssäni tekoäly- ja innovaatiojohtajana AI:n mahdollisuuksiin. Tutkijana tarkastelen myös AI:n riskejä informaatiovaikuttamisen kontekstissa.
Asiasanat: tekoäly, viestintä
Terhi Walamies
Toimin AIdemoc-hankkeessa viestintä- ja vuorovaikutuskoordinaattorina.
Asiasanat: vastuullisuus, tekoäly, viestintä
