Katse tekoälyn horisonttiin – Pohdintaa generatiivisen AI:n vaikutuksista demokratiaan

Tekoälyn kehittyessä demokratian peruspilarit – sananvapaus, avoimuus ja kansalaisten osallistuminen – kohtaavat sekä uusia mahdollisuuksia että vakavia haasteita. Erityisesti generatiivinen tekoäly, joka kykenee tuottamaan tekstiä, kuvia, videoita ja aidolta vaikuttavaa synteettistä puhetta, voi mullistaa poliittisen viestinnän ja kansalaiskeskustelun. AIdemoc-hanke tutkii tekoälyn vaikutuksia demokratian tulevaisuuteen vuoteen 2030 asti ja tarjoaa tieteeseen perustuvia näkökulmia sekä konkreettisia ratkaisuehdotuksia.

Generatiivinen tekoäly voi parantaa demokratian saavutettavuutta ja inklusiivisuutta monin tavoin. Se voi madaltaa kynnystä osallistua poliittiseen keskusteluun esimerkiksi tarjoamalla reaaliaikaista käännöstä eri kielille ja auttamalla kansalaisia ymmärtämään monimutkaisia poliittisia kysymyksiä.

Synteettinen puhe voi tarjota esteettömyysratkaisuja, jotka tukevat esimerkiksi näkövammaisia tai henkilöitä, joilla on lukemisvaikeuksia. Lisäksi julkishallinnon viestintä voi tehostua tekoälyavusteisen automaation avulla, mikä auttaa kansalaisia saamaan ajankohtaista ja ymmärrettävää tietoa päätöksenteosta. Generatiivinen tekoäly voi myös auttaa kansalaisia, toimittajia ja tutkijoita analysoimaan laajoja tietomääriä ja tunnistamaan valeuutisia sekä vääristeleviä narratiiveja, edistäen näin faktapohjaista ja tasapainoista keskustelua.

Vaikka tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet ovat merkittäviä, sen tuomat uhat voivat myös olla vakavia. Yksi keskeinen haaste on mis- ja disinformaatio sekä niin sanotut ”hallusinaatiot”, joissa tekoäly luo uskottavalta näyttäviä mutta virheellisiä väittämiä. Väärän tiedon tahaton tai tarkoituksellinen leviäminen voi johtaa laajoihin väärinkäsityksiin ja horjuttaa luottamusta päätöksentekoon.

Toinen merkittävä riski liittyy viestinnän manipulointiin. Tekoäly voi mahdollistaa skaalautuvan poliittisen vaikuttamisen, jossa AI-agentit, botit ja algoritmiavusteiset sisällöntuottajat luovat illuusion laajasta kannatuksesta tietylle asialle. Tämä voi johtaa niin sanottuihin viestinnän kaappauksiin, joissa keskusteluja ohjataan tarkoitushakuisesti tiettyyn suuntaan. Lisäksi deepfake-teknologia, joka mahdollistaa aidon oloisten mutta täysin manipuloitujen videoiden ja äänitteiden luomisen, voi rapauttaa kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään ja päätöksentekijöihin.

Tekoälyn vaikutukset demokratiaan eivät ole yksiselitteisiä, ja sen käyttöön liittyvät eettiset ja teknologiset kysymykset vaativat huolellista harkintaa. On ratkaisevan tärkeää kehittää tekoälyn läpinäkyvyyttä ja vastuullista käyttöä tukevia mekanismeja. Kansalaisten mediakriittisyyttä ja ”AI-lukutaitoa” tulee vahvistaa, jotta he voivat tunnistaa manipuloidun sisällön ja arvioida tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuutta. Samalla on varmistettava, että tekoäly ei johda vain tehokkaampaan viestintään, vaan myös oikeudenmukaiseen ja vastuulliseen yhteiskuntaan.

AIdemoc-hanke pyrkii tarjoamaan näkökulmia ja ratkaisuja näihin haasteisiin yhdistämällä monitieteisen tutkimuksen ja teknologian kehityksen. Sen tavoitteena on varmistaa, että tekoäly ei ainoastaan tue demokraattisia instituutioita, vaan myös vahvistaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja luottamusta digitaaliseen päätöksentekoon. Tulevaisuuden tekoälyn on palveltava demokratiaa, ei uhattava sitä.

Jukka Niittymaa

AIdemocin vuorovaikutusjohtaja, väitöskirjatutkija
Sherpan tekoäly- ja innovaatiojohtaja