Digitaalinen demokratia ja sanojen voima

Demokratian jatkuvasti kehittyvässä maisemassa tekoälyn ja digijättien roolia ei tule aliarvioida. Digitaaliset alustat ovat mullistaneet tavan, jolla kommunikoimme, vaikutamme ja osallistumme demokraattisiin prosesseihin. Sanat ovat voimakas vaikuttamisen väline, ja niillä on ratkaiseva rooli digitaalisen vuorovaikutuksen muotoutumisessa. Sanojen takana ovat käsitteet, joilla hahmotamme maailmaa ja rakennamme tulevaisuutta. Sosiaalisesta mediasta tekoälypohjaisiin viestintäjärjestelmiin, valituilla sanoilla ja välitetyillä viesteillä on mahdollisuus yhdistää tai erottaa, tiedottaa tai johtaa harhaan.

Kirjoittajat: Jaana Leikas, Nina Wessberg, Antero Karvonen, Anton Sigfrids (VTT)

Viime päivien uutiset maailmalta, erityisesti Yhdysvalloista presidentti Trumpin hallinnosta, horjuttavat vakavasti länsimaisen demokratian perustaa. Vihapuhe, sukupuolten tasa-arvo, ilmastokriisi, monimuotoisuus, kestävä kehitys – nämä ovat YLE:n uutisen mukaan esimerkkejä sanoista, joita amerikkalaiset diplomaatit vaativat poistamaan YK:n, maailman suurimman rauhanjärjestön asiakirjoista.  YK:ta pidetään ihmisoikeuksien, kestävän kehityksen sekä rauhan ja turvallisuuden edistäjänä maailmassa. Demokratia on yksi YK:n perusarvoista.  YK tukee demokratiaa  enemmän kuin mikään muu maailmanlaajuinen järjestö. Se edistää hyvää hallintotapaa, valvoo vaaleja ja tukee kansalaisyhteiskuntaa demokraattisten instituutioiden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamiseksi. Jos Trumpin hallinto saa viestinsä ja vaateensa perille YK:ssa, vaikeutuuko silloin YK:n rooli demokratian edistäjänä?

Oman uhkansa demokraattiselle mielipiteen muodostukselle luovat Trumpin hallinnon ja yhdysvaltalaisten digijättien väliset suhteet. Kieli on valtaa, ja sen tietävät Yhdysvaltain nykyisen poliittisen diskurssin molemmat laidat. Digitaalisessa ja globaalissa maailmassa pääosin amerikkalaisomisteiset digijätit ovat huolestuttavassa määrin Trumpin hallinnon ohjauksessa – vai päinvastoin? Jukka Vahti kysyy Sitran tammikuussa 2025 julkaistussa blogissaan ”onko se tosiaan Trump, joka valjastaa digijättejä omiin tarkoituksiinsa vai ovatko digijätit valjastamassa maailman voimakkaimman valtion poliittista järjestelmää oman etunsa ja asemansa vahvistamiseen entisestään?”.

On hyvä havahtua tekoälyn ja algoritmisten viestintäympäristöjen rooliin tulevaisuuden diskurssien muokkaajina. Vapautta demokraattiseen mielipiteen muodostukseen saatetaan uhata tekoälyalgoritmien kautta ohjautuvilla alustoilla, joiden arvopohja ei tue käsitystä länsimaisesta ja erityisesti eurooppalaisesta demokratiasta. Somejätit eivät ole neutraaleja toimijoita, vaan alustoja ylläpitävät yritykset tekevät arvovalintoja siitä, mitä sisältöä nostetaan esiin, mitä piilotetaan, ja mitä rajoitetaan tai kielletään. Tilanne on ongelmallinen, sillä toisaalta digitaalisten alustojen sisältöä on myös pakko rajoittaa, esimerkiksi laittomia sisältöjä poistamalla. Selkeämpien tapausten lisäksi on kuitenkin runsaasti harmaata aluetta, joka heijastaa ajankohtaisia asetelmia niin politiikassa kuin kulttuurissa. Mitään helppoja ratkaisuja ei ole.

Kuitenkin, jos digitaaliset alustat alkavat ohjata ihmisten tietoa ja tunteita tavalla, joka ei perustu demokratian perusteisiin (kuten tiedon avoimuuteen ja manipuloimattomuuteen, tasapuolisuuteen ja eurooppalaisiin oikeusperiaatteisiin), seurauksena voi olla kansalaisten näkökulman yksipuolistuminen ja polarisaation lisääntyminen yhteiskunnassa. Esimerkiksi parhaillaan Suomessa käynnissä olevien kunta- ja aluevaalien ehdokkaat joutuvat edellä mainitun blogikirjoituksen mukaan pohtimaan ostavatko maksettua mainontaa sosiaalisen median alustoilta, joiden toiminta heijastaa entistä avoimemmin poliittista arvovalintaa esimerkiksi sensuroimalla tai priorisoimalla tietynsuuntaista sisältöä.

Trumpin hallinto iskee kiilaa DEI-kehityksen rattaisiin

USA:n painostus ei koske ainoastaan YK:ta. Kyse on myös liittovaltion omasta hallinnosta. Sensuroinnin taustalla on presidentti Trumpin monimuotoisuusohjelmia vastustava asetus, jonka nojalla kaikki liittovaltion monimuotoisuuden, tasa-arvon ja inkluusion (Diversity, Equity, Inclusion DEI) edistämiseen tähtäävät hankkeet on laitettu jäihin, ja viranomaiset ovat pakotettuja karsimaan teksteistään kielletyksi julistettuja sanoja. New York Timesin mukaan Yhdysvaltain hallinto, etunenässä Kansallinen turvallisuusvirasto NSA, sensuroi verkkosivuiltaan jo mainittujen lisäksi sanoja kuten tasa-arvo, epäoikeudenmukaisuus, vammaisuus, polarisaatio, syrjintä, etnisyys ja feminismi. Asetus vaikeuttaa esimerkiksi terveysviraston tutkimusten julkaisutoimintaa, koska tiettyjä sanoja ei voi käyttää.

Donald Trumpin mielestä liittovaltion DEI-hankkeet ovat johtaneet valkoisten miesten syrjintään (STT-AFP 22.1.2025). YLE uutisten haastatteleman Crisis Group -järjestön YK-asioiden johtajan Richard Gowanin mukaan pelkästään sana ”nainen” voi tietyissä yhteyksissä olla Yhdysvalloille ongelma.

Vakavia seurauksia tieteen ja teknologian kehitykselle

DEI-käsitteistön poistamiseen on ryhdytty myös monissa USA:n yliopistoissa ja kouluissa sekä tieteen ja tekniikan tutkimusta tukevassa kansallisessa tiedesäätiössä. Tärkeiksi koetut arvokäsitteet, joita on onnistuneesti nostettu keskusteluun tutkijoiden uutteran työn ja kansainvälisten neuvottelujen ansiosta, halutaan yllättäen poistaa maailman johtavan länsimaan korkeinta tieteellistä opetusta edustavien laitosten toiminnasta. Kyse ei ole vähäisestä asiasta. On olemassa riski, että DEI-ohjelmien poistamisen myötä tutkimus- ja kehityshankkeet, jotka pyrkivät edistämään näitä arvoja, jäävät ilman rahoitusta ja tukea.

USA tyrmää DEI-ohjelmien ylläpitämisen myös yritysten toiminnassa. Hyvin ohut on monen yrityksen eettinen selkäranka, sillä DEI-ohjelmiaan ovat jo peruneet mm. Google, Meta, Walmart, Amazon, McDonalds, Disney, ja Pepsi. Myös mm. Accenture on ilmoittanut liittyvänsä tähän joukkoon. YLE:n haastatteleman kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemen mukaan vaatimus DEI-ohjelmien poistamisesta koskee myös muita globaalisti toimivia yrityksiä, esimerkiksi Nokiaa, ja kansainvälisiä järjestöjä, joissa Suomi on mukana.

Kuten muutokset digi- ja muiden yritysjättien suhtautumisessa DEI-käsitteisiin osoittavat, väistämättä tulee mieleen, ettei keskeinen taustavaikuttaja ole (ollut) ongelmallisten yhteiskunnallisten käsitysten tasapainoinen yhteensovittaminen, vaan asemoituminen talouteen ja valtaan liittyvissä muutoksissa. Jää nähtäväksi, jääkö yritysten toiminta vain DEI-ohjelmien poistamisen tasolle. Isot teollisuusjätit voivat helposti muodostaa koneellisia semanttisia sensuureja, ja esimerkiksi poistaa nyt kielletyiksi luokiteltuja sanoja ja niiden taustalla olevia ajatuksia vaikkapa googlen hakutuloksista.

Kielimallit ja algoritminen vaikuttaminen osana demokratiakehitystä

Joka tapauksessa seuraukset voivat olla valtavia niin kielimallien kuin algoritmisen vaikuttamisen osalta. Kun monimuotoisuuden ja inkluusion arvot poistetaan, on mahdollista, että kielimallit levittävät ja vahvistavat syrjiviä näkemyksiä ja ennakkoluuloja vaikuttamalla tunteisiin yksilöllisen vuorovaikutuksen ja asiayhteyteen liittyvän sisällön avulla.  

DEI-ohjelmien poistaminen voi aiheuttaa myös sen, että kielimallien kehittämisessä ei oteta riittävästi huomioon erilaisia vähemmistöjen ääniä ja näkökulmia. Tämä taas johtaa kielimallien yksipuolistumiseen ja heikentää niiden kykyä palvella monimuotoista käyttäjäkuntaa. Esimerkiksi vähemmistökielien ja -kulttuurien tukeminen saattaa vähentyä, mikä voisi heikentää niiden asemaa ja säilymistä tulevaisuudessa.

Algoritminen vaikuttaminen taas voi näkyä yksilötasolla esimerkiksi sosiaalisessa mediassa hienovaraisesti muokattuna personoituna sisältönä. Vaivihkaa tapahtuva filtteröinti, kuplauttaminen ja johdattelu käyttäjän käyttäytymisen ja mieltymysten perusteella voivat luoda kaikukammioita, jotka kaventavat ajatusmaailmaa, vahvistavat omia näkökulmia ja tunteita ja saavat harhaanjohtavasti aikaan uskomuksen, että samalla tavalla ajattelevia ihmisiä on paljon. Jos vastapuolen äänet hiljennetään viranomaisten toimesta, kriittistä vuoropuhelua ei synny. Tämä edistää entistä syvempää vastakkainasettelua, vihapuhetta ja syrjinnän lisääntymistä yhteiskunnassa.

Kielimallien päälle on myös helppo rakentaa botteja, joita voi olla tänä päivänä hyvin vaikea erottaa oikeista ihmisistä. Näiden avulla saadaan vahvistettua luonnolliselta vaikuttavalla tavalla tiettyjä näkökohtia sosiaalisessa mediassa. Oman lukunsa muodostaa generoitu audiovisuaalinen sisältö, jonka kehitys tullee pian johtamaan pisteeseen, jossa aitoa ja generoitua sisältöä on lähes mahdoton erottaa toisistaan, varsinkaan osana valtavaa tietomassaa, jossa yksittäisiin sisältöihin kulutettu aika mitataan sekunneissa. Hyvä puoli on se, että somen suurissa massoissa löytyy usein henkilöitä, jotka kykenevät tunnistamaan sisällöt “feikeiksi” ja nostamaan asian suoraan esille sisällön asiayhteydessä, mikä puolestaan delegitimoi viestin sisällön.

Kaikki edellä mainittu voi vaikeuttaa ja muuttaa demokratian kehitystä. Monimuotoisuuden, tasa-arvon ja inkluusion periaatteiden sivuuttaminen vaarantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja oikeudenmukaista kohtelua. Kun vähemmistöjen ja erityisryhmien näkökulmat ja äänet eivät tule riittävästi kuulluiksi, demokraattinen keskustelu yksipuolistuu ja polarisoituu. Päätöksenteko ei enää edusta koko yhteiskunnan etua, vaan pikemminkin vahvistaa ennakkoluuloja ja syrjiviä käytäntöjä.

Teknologian valinta on moraalinen päätös

Suomen evankelisluterilainen kirkko on lähtenyt mukaan keskusteluun tekoälyn voimasta, ja näkee tekoälyn ennen kaikkea mahdollisuutena.  Arkkipiispa Tapio Luoma painottaa, että nyt on tärkeää kysyä, miten voimme vaikuttaa siihen, että digijättien kasvava valta pysyy vastuullisissa käsissä ja että se tukee demokraattista hallintomallia. Samalla kun Suomessa ja Euroopassa on alettu tiedostaa arvokeskustelu entistä tärkeämmäksi sekä yhteiskunnallisessa että tekoälykontekstissa, USA lyö kasvoille moraalin puolesta puhujia keskittymällä monien eurooppalaista arvopohjaa tukevien arvojen poistamiseen julkisesta keskustelusta. Sosiaalisiin ja taloudellisiin oikeuksiin keskittyvä Euroopan sosiaalinen peruskirja the European Social Charter takaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten vanhusten, lasten, vammaisten ja maahanmuuttajien ihmisoikeudet ja suojelun ilman syrjintää. Miten varmistamme tämän tulevaisuudessa?

USA:n toiminta nostaa entistä tärkeämmäksi ajatuksen eurooppalaisen ja suomalaisen kielimallin – ja ylipäätään tekoälyn – kehittämisestä. On tärkeää, että kielimallien kehittämisessä säilytetään avoimuus, DEI-periaatteet ja tieteen todistamat ilmastonmuutostavoitteet, jotta ne voivat palvella kaikkia käyttäjiä oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti, ja edistää kestävää kehitystä.

Demokratia ei ole vain joukko ohuita mekanismeja vaan sisältää myös tärkeitä yhteisiä arvoja ja perusoikeuksia. Sen perusajatuksena on pyrkimys yhteisen hyvän toteuttamiseen.  Euroopan komission tieteen ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevä asiantuntijaryhmä European Group on Ethics in Science and New Technologies (EGE) toteaa, että demokratia on ”elävä ja hengittävä ihanne, johon on jatkuvasti pyrittävä, jota on vaalittava ja puolustettava.” Uuden teknologian mahdollisuudet haastavat ymmärrystämme puolustamisen kohteesta ja toisaalta myös siitä, miten niillä voidaan ideaalia vaalia.