AI After Work 3.12.2025 Tiedekulmassa: Tekoälytyökalut ja kriisiytyvät asiantuntija-alat?

AI After Work -tilaisuudessa “Surkastuttaako tekoäly aivosi?” keskusteltiin tekoälyn vaikutuksista syväosaamista, tiedollista luottamusta ja luovuutta vaativiin asiantuntija-aloihin. GenAI-työkalujen lisääntyvä käyttö on jo nyt pakottanut pohtimaan uudelleen esimerkiksi uutisjournalismin tai tieteen ydinidentiteettiä, sekä arvioimaan, mistä niistä pohjimmiltaan on kyse. 

Tekoäly ja asiantuntijatyö: tehokkuutta, mutta myös riskejä

Kognitiotieteen dosentti Anna-Mari Wallenberg (Helsingin yliopisto) johtaa AIdemoc- hanketta, sekä sen yhtä, kielimallien hallusinointiin liittyvää osatutkimusta. Wallenberg avasi puheenvuorossaan, asiantuntijatyöhön liittyviä, generatiivisesta tekoälystä johtuvia haasteita. Hän korosti, että vaikka hallusinaation tapaiset kielimallien ominaisuudet on hyvä huomioida kaikilla asiantuntija-aloilla, niihin liittyvät ongelmat voivat ilmetä eri tavoilla.

– Tietosensitiivisillä asiantuntija-aloilla, kuten tieteessä tai uutisjournalismissa, kamppaillaan sen kanssa, kuinka ratkaista generatiivisen tekoälyyn käyttöön liittyviä, usein tiedolliseen luotettavuuteen liittyviä haasteita. Erityisesti viime kuukausina on noussut esiin kielimallien hallusinointitaipumuksiin liittyvät ongelmat. Kasvava tutkimusnäyttö kuitenkin osoittaa, että kielimallit voivat hallusinoida useasta eri syystä, eivätkä kaikki hallusinoinnin muodot ole yhtä kriittisiä kaikilla asiantuntija-aloilla. Onkin tärkeää erotella ja tunnistaa alakohtaisesti, mitkä hallusinaation muodot ovat oleelliset muodot oleellisia, sanoo Wallenberg.

Generatiivisen tekoälyn vaikutukset oppimiseen ja ihmisen ajatteluprosesseihin

Psykologian professori Johanna Kaakinen (Turun yliopisto) tarkasteli tekoälytyökalujen vaikutuksia ihmisten kognitiivisiin kykyihin, luovuuteen ja ongelmanratkaisuun. Kaakisen mukaan tutkimustulokset viittaavat siihen, että vaikka tekoäly voi lisätä yksilön luovuutta, se kuitenkin vähentää yhteisötasolla ideoiden monimuotoisuutta.

– Vaikka tekoäly voi lisätä ihmisen suoriutumiskykyä esimerkiksi loogisissa päättelytehtävissä, tekoälyn käyttöön liittyy riski suorituskyvyn arvioinnin heikentymisestä, Kaakinen kertoo.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki nosti esiin puheenvuorossaan sen, että generatiivisen tekoälyn lisääntyvä käyttö on jo heijastunut tieteellisen tiedon luotettavuudelle keskeisiin prosesseihin, kuten vertaisarviointiin ja tieteelliseen julkaisemiseen. Tekoälyllä generoitujen julkaisujen huomattava määrän kasvu sekä läpinäkymättömyyteen liittyvät ongelmat ovat entisestään korostaneet tiedejulkaisemisen ongelmia, kuten niiden kytköstä akateemisiin työmarkkinoihin ja tutkimusrahoitukseen.  

Kuinka moni meistä yliarvioi oman tekoälylukutaitonsa?

Ylen vastuullisen tekoälyn päällikkö Minna Mustakallio tarkasteli tekoälyn vaikutusta uutisten tuotantoon ja kuluttajien tiedonlukutaitoon.

– Tekoäly optimoi aina jotain, ja jos se ei optimoi journalistisia arvoja, se optimoi jotain muuta. Huolestuttavasti EBUn tekemässä tutkimuksessa tekoälyassistentit vääristivät uutissisältöjä huomattavasti ja samaan aikaan Reuters-instituutin vuonna 2025 julkaistun uutisraportin mukaan nopeasti kasvava määrä ihmisiä erityisesti nuoremmissa ikäluokissa käyttää tekoälypalveluita uutisten hakemiseen. Kriittinen tekoälylukutaito on välttämätön edellytys sille, että ihmiset voivat päättää, mihin voi ja kannattaa luottaa, Mustakallio sanoo. 

Paneeli: Tekoälyn luomat haasteet ovat olleet “aina” olemassa 

Vuorovaikutusjohtaja Jukka Niittymaan (AIdemoc, Sherpa) vetämässä paneelissa keskusteltiin genAI:n vaikutuksista asiantuntijaorganisaatioihin, ja siitä, miten eri organisaatioissa on yritetty ratkaista genAI:hin liittyviä haasteita. Paneelissa todettiin, että tekoälytyökaluihin liittyvät ongelmat eivät ole varsinaisesti uusia, vaan työkalut lähinnä paljastavat ongelmia uusilla tavoilla.

Ihmiskognitio pyrkii välttämään turhaa kuormitusta, ja uutisia on pyritty vääristelemään ja värittämään tavalla tai toisella läpi ihmiskunnan historian. Tieteen insentiivirakenteissa, kuten rahoituksen ohjauksessa tai akateemisessa ansioitumisessa, olevat valuviat eivät ole uusia, vaan tekoälytyökalujen myötä houkutus niiden hyväksikäyttöön on kasvanut.

AI After Work -tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Teknologia-akatemian, Helsingin yliopiston ja AIdemoc-hankkeen kanssa. Tilaisuuden juonsi Teknologiateollisuuden johtaja Taru Jussila.

AI after work -tapahtumat on suunnattu journalismin, viestinnän, markkinoinnin ja sisällöntuotannon ammattilaisille, jotka haluavat ymmärtää tekoälyn vaikutuksia omaan työhönsä ja laajemmin yhteiskuntaan.

Katso tilaisuuden esitykset:

Psykologian professori Johanna Kaakinen (Turun yliopisto): Miten tekoäly vaikuttaa kykyymme käsitellä tietoa?

Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki: Tekoäly tiedejulkaisijana sekä vertaisarvioijana?

Ylen vastuullisen tekoälyn päällikkö Minna Mustakallio: Miten tekoäly vaikuttaa tiedon luotettavuuteen?